c: pixabay
Voisin sanoa että elämä täällä korvessa on osoittautunut juuri niin täydelliseksi kun vain toivoa sopii. Yleensä sunnuntaista tiistaihin olemme osallistuneet Aittohaaran tallin hoitamiseen ja auttamiseen talvikunnossa pidossa. Jonkin verran olemme myös kurssittaneet itseämme eli Sofia on ajanut kuorma-autokorttia, jottei olisi kortiton ja pystyisi lainaamaan Aittohaaran kalustoa kesällä kun me otamme kuitenkin minun rekkani festareille. Topi puolestaan on päättänyt kantaa kortensa kekoon opiskelemalla kengitystä. Pakko myöntää että muskeleista on hyötyä ja myös haittaa siinä hommassa. Mutta uskoisin että Topista vielä kelpo kengittäjä tulee ainakin sen perusteella ettei suht herkkä kavioinen Lurkki alkanut ontumaan ensimmäisen kengityksen jälkeen. Lurkkia parempaa harjoituskohdetta ei toisaalta ole sillä on vahva kavion rakenne, mutta silti se reagoi herkästi jos kengitys ei ole tasapainoinen.
Minä puolestani olen keskittynyt valmentamaan ja valmentautumaan, sekä kurssittamaan itseäni useamman lajin valmentajaksi. Käyn jopa ravivalmentaja koulutusta ja olen saanut ajoluvankin. Ei niin lempitouhuani siinä kura lentää ja takapuoli jäätyy. Kuitenkin Sofian kannustamana totesimme että tarvitsemme enemmän kokemusta ravipuolelle kuin mitä Sofialla on antaa, joka on kyllä ollut koko ikänsä ravureiden kanssa edes jotenkin tekemisissä.
Aittohaaran mahtava henkilökunta on ollut melle suurena apuna torstai, lauantai ja sunnuntai aamuisin, jotta me kaikki olemme saaneet nukkua edes päiväheiniin asti ja tuleemme vasta sitten siivoamaan tallit. Mukavampi nukkua kun tietää että tallilla on kaikki hyvin ja joku on käynyt tarkastamassa hevoset. Rigge ja Ossi ovat viihtyneet hyvin pihatossa ympäri vuorokauden ja onneksi viihtyvät myös ilman tarhakaveria. Ossi tarvitsee vähän heinää tai edes heinäpallon unohtaakseen Riggen lähtemisen treeniin. Jokke puolestaan osoittaa mielenkiintoaan tarhakavereihin, mutta Riggen päättäväinen irvistely on saanut meidät unohtamaan että edes harkitsimme moista ideaa.
Kaija ja Balma, jotka ovat toistaiseksi ainoat tuntityötä tekevät hevosemme. Jokke on muutaman hassun tunnin käynyt jolkottelemassa, mutta ei se oikein kehitä kuin peruskuntoa. Oria voi onneksi käyttää rohkeutensa vuoksi vetohevosena ilman ongelmia, joten kolmen hevosen maastoja ollaan järjestetty. Lurkki on toinen hyvä vetohevonen. Olen yrittänyt etsiä laadukasta ruunaa myyntiin ja käyttöön, mutta sellaisia ei oikein tunnu olevan kaupan. Vielä en tohtisi Riggeä ruunata, vaikka ruunana sen saisi varmasti kaupaksi. Se on ensimmäinen hevonen josta on edes oltu kiinostuneita (toki myös ainoa jota on edes mainostettu). Jokke on vielä liian kesken että sitä mainostaisin, Kaija ja Balma tekee tunteja riittävästi elättääkseen itsensä ja siten meillä on Ossi joka ei ole päässyt starttaamaan kuin opetuslähdössä, eli se on myös vielä toipilas ja sitä kautta kesken.
Lurkin kanssa meillä puolestaan on mennyt ihan kivasti. Ori alkaa valmistua kilpailukauteen niin minun kuin useamman valmentajan mielestä. Myös orin sponsori Varustekartano on muistanut meitä useasti. Pakko myöntää että on sieltä kyllä tullut ylijäämä tuotteita joko puoli-ilmaiseksi tai täysin ilmaiseksi myös myyntihevosille. Enään ei puuttuisi minulta ja Lurkilta kuin oma rohkeus lähteä "parrasvaloihin" koettamaan taitojamme orin kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti